Mitä muovi on? Viisi faktaa raaka-aineesta

Muovista puhutaan paljon, eikä aina niin positiiviseen sävyyn. Harva kuitenkaan ymmärtää, mitä muovi lopulta on.

Puhtaat raaka-aineet

Maailman eniten käytetty muovi on PE-LD eli pientiheyspolyeteeni. Se koostuu käytännössä hiilestä ja vedystä eli kahdesta yleisestä perusalkuaineesta. Hiilestä tulee kovassa paineessa timantti, ja hiilivedystä muovia. Erilaisilla lisäaineilla voidaan vaikuttaa muovin ominaisuuksiin,
kuten väriin, liukkauteen ja lujuuteen.

Muovilla on lyömättömiä ominaisuuksia

Muovi on pakkausmateriaalina lähes ylivoimainen, sillä se parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä, estää kemikaalien ja kosteuden läpäisyn ja sitä voidaan yhdistää esimerkiksi kartonkiin tai alumiiniin. Lisäksi muovi on käytännössä lyömätön materiaali sähkö- ja rakennusteollisuudessa sen edullisuuden, keston, eristyskyvyn ja lujuuden vuoksi.

Muovi on yli 100 vuotta vanha materiaali

Yleisin muovi, polyeteeni, keksittiin noin 100 vuotta sitten. Teollinen tuotanto käynnistettiin 1950-luvulla.

Muovi on kierrätettävä materiaali

Muovi on ongelma vasta kun se päätyy luontoon. Polyeteeni hajoaa myös luonnossa ajan kanssa takaisin vedyksi ja hiileksi, mutta hajoaminen vie paljon aikaa. Muovi voidaan kuitenkin kierrättää ja uusiokäyttää, jolloin siitä ei ole ympäristölle lainkaan haittaa. Tämä on kiinni ainoastaan siitä, kuinka valveutuneita muovin käyttäjät ovat.

Muovin polttaminen

Polyeteenin lämpöenergiasisältö on erittäin korkea, noin kolminkertainen esimerkiksi puuhun verrattuna. Suomessa sekajäte pääosin poltetaan, ja prosessissa polyeteeni palaa puhtaasti muodostaen myös tarvittavan palomassan.


Korona käynnisti koneet: kertakäyttöesiliinat terveydenhuollon tarpeisiin

Edellisessä blogissa käsiteltiin, ja jopa perusteltiin muovin tärkeyttä sekä hyviä ominaisuuksia materiaalina. Nyt voisi vanhaa sanontaa mukaillen todeta “hädässä muovi tunnetaan”. Viime aikojen voimalla vyöryneet tapahtumat koronaviruksen osalta ovat meilläkin nostaneet esiin tuotteen missä useat muovin hyvät ominaisuudet nousevat arvoon.

Kertakäyttöesiliinoille on tällä hetkellä suuri tarve sairaaloissa ja terveydenhuollossa. Muoviessujen tarkoitus on suojata henkilöstön vaatteita ja samalla ehkäistä kontaminaatiota eli mm. mikrobien siirtymistä työntekijöistä potilaisiin ja päinvastoin. Hyvän suojautumisen tärkeys on korostunut entisestään pisara- ja kosketustartuntana leviävän koronaviruksen puhjettua maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Sauplast on keskittynyt viimeiset 10 vuotta muiden muovituotteiden valmistukseen, sillä kertakäyttöessut on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Nyt kun tilanne muuttui radikaalisti ja tuotteiden saatavuus heikkeni, Sauplast käynnisti kertakäyttöesiliinojen tuotannon uudestaan.

“On hienoa, että pystymme auttamaan tässä tilanteessa ja tukemaan Suomen omavaraisuutta tuotteiden valmistuksen suhteen kriisin keskellä.” toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kommentoi.

Kertakäyttöesiliinat ammattikäyttöön sairaaloihin ja terveydenhuoltoon

Kertakäyttöesiliinoja valmistetaan Sauplastin tuotantotiloissa parhaillaan ja toimitukset pystytään järjestämään tällä hetkellä nopealla aikataululla. Myös tuotteiden mittojen, värien yms. ominaisuuksien muokkausta pystytään tarvittaessa toteuttamaan.

Kertakäyttöinen muoviessu on hyvän roiskesuojaavuutensa lisäksi nopea ja helppo pukea/riisua sopien moniin käyttökohteisiin.

Kertakäyttöesiliinat ammattikäyttöön Sauplastilta.

Muovi ei ole ongelma Suomessa

Muovista on tehty mörkö, vaikka kyseessä on suurimmaksi osaksi kierrätettävä materiaali ja loput voidaan hyödyntää voimaloissa energian- tai lämmöntuotannossa. Suomessa muovin kierrätys on hyvällä tasolla eikä parjattua materiaalia päädy juuri lainkaan luontoon.

Suomessa muovipakkausten kierrätys on koko ajan paremmalla tasolla: suurin osa muovijätteestä kierrätetään muovin raaka-aineeksi tai poltetaan sekajätteen joukossa. Luontoon päätyvän pakkausmuovin osuus on Suomessa melko mitätön. SYKE:n mukaan kuitenkin edelleen viidennes kotitalouksien sekajätteestä on muovia, joka voitaisiin ainakin osittain kierrättää.

“Esimerkiksi tärkeässä ruokahävikin torjunnassa muovilla on iso ja tehokas rooli. Muutaman prosentin hävikki tuorekurkusta aiheuttaa suuremman ilmastorasituksen kuin muovikääre. Samalla kääre kuitenkin lisää kurkun säilyvyyttä muutamalla viikolla,” Sauplastin toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kertoo.

Muovia ei saa päästää meriin

Koko maailman mittapuulla katsottuna muovi on edelleen suuri ongelma: muovia joutuu mereen arviolta 8 miljoonaa tonnia vuodessa. Suurin osa tästä voitaisiin hyödyntää kierrätyksessä tai energianlähteenä. Lukema on surullisen suuri, sillä muovi vahingoittaa kaikkea meren elämää. Onneksi on jo perustettu yrityksiä, jotka keräävät muovia meristä ja hyödyntävät kierrätysmuovia raaka-aineena.

“Sen lisäksi että Sauplast uudelleen käyttää kaiken oman materiaalin sivuvirran, tuotannossa käytetään myös muulta kerättyä muovijaetta. Tämä on yrityksen oman vastuullisuus- ja ympäristöperiaatteiden lisäksi myös asiakkaiden yhä enemmän arvostama lisäarvotekijä,” Heikkilä kertoo.

Silmillä nähtävä muovi voitaisiin siis käyttää uudelleen, mutta suuremman ongelman muodostaa ns. mikromuovi, jota päätyy mereen esimerkiksi auton renkaista ja kosmetiikasta. Suomen tasoisella jätevedenpuhdistuksella mikromuoveistakin saadaan onneksi talteen parhaimmillaan 99 prosenttia.

Suomi on edelläkävijä muovin kierrätyksessä

Käytännössä sillä ei ole väliä, pakkaatko ostoksesi jatkossa muovi- vai paperipussiin kaupassa. Vaikka Suomi on muovin kierrätyksessä ja hyödyntämisessä paljon edellä monia maita, totuus on se, että meidän osuutemme Euroopan muovin käytöstä on yksi prosentti. Maailman mittakaavassa kyse on joistakin promilleista. Me voimme siis olla omalta osaltamme huoletta: ostamamme muovikassi ei päädy mereen ja valaan kitaan.

Onneksi maailmallakin on jo nähtävissä merkkejä muutoksesta. Esimerkiksi Kiina on päättänyt investoida 400 miljardia kierrätystoiminnan kehittämiseen. Ympäri Eurooppaa on rakennettu uusia muovinkierrätyslaitoksia. Suunta on siis positiivinen.

“Ainakin toistaiseksi muovi on monin paikoin ominaisuuksiltaan ylivertainen materiaali. Muovin paikoin väärin suoritettu loppukäyttö ei saisi hämärtää käsitystä sen hyvistä ominaisuuksista. Materiaali itsessään on syytön ja mikään materiaali ei kuulu elinkaarensa päätteeksi tienpientareelle tai veden virtaan,” kertoo Heikkilä.

Sauplast haluaa osaltaan olla mukana edistämässä kiertotaloutta valmistamalla tuotteita jo kerran (tai useammankin kerran) palvelleista materiaaleista siten, että lopputuote on edelleen hyödynnettävissä uudelleen.

Lähde: Tekniikan Maailma




Joululoma

Perämetsän tehtaiden tuotanto on joululomalla 22.12.2018 – 1.1.2019.


Alihankintamessut

Sauplast Oy mukana alihankintamessuilla Pirkkahallissa 25.-27.9.2018
osastolle E 722. Tervetuloa tapaamaan meitä! Lisätietoa Alihankintamessujen tarjonnasta
löydät ​www.alihankinta.fi​.





Facebook