Muovista on tehty mörkö, vaikka kyseessä on suurimmaksi osaksi kierrätettävä materiaali ja loput voidaan hyödyntää voimaloissa energian- tai lämmöntuotannossa. Suomessa muovin kierrätys on hyvällä tasolla eikä parjattua materiaalia päädy juuri lainkaan luontoon.
Suomessa muovipakkausten kierrätys on koko ajan paremmalla tasolla: suurin osa muovijätteestä kierrätetään muovin raaka-aineeksi tai poltetaan sekajätteen joukossa. Luontoon päätyvän pakkausmuovin osuus on Suomessa melko mitätön. SYKE:n mukaan kuitenkin edelleen viidennes kotitalouksien sekajätteestä on muovia, joka voitaisiin ainakin osittain kierrättää.
“Esimerkiksi tärkeässä ruokahävikin torjunnassa muovilla on iso ja tehokas rooli. Muutaman prosentin hävikki tuorekurkusta aiheuttaa suuremman ilmastorasituksen kuin muovikääre. Samalla kääre kuitenkin lisää kurkun säilyvyyttä muutamalla viikolla,” Sauplastin toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kertoo.
Muovia ei saa päästää meriin
Koko maailman mittapuulla katsottuna muovi on edelleen suuri ongelma: muovia joutuu mereen arviolta 8 miljoonaa tonnia vuodessa. Suurin osa tästä voitaisiin hyödyntää kierrätyksessä tai energianlähteenä. Lukema on surullisen suuri, sillä muovi vahingoittaa kaikkea meren elämää. Onneksi on jo perustettu yrityksiä, jotka keräävät muovia meristä ja hyödyntävät kierrätysmuovia raaka-aineena.
“Sen lisäksi että Sauplast uudelleen käyttää kaiken oman materiaalin sivuvirran, tuotannossa käytetään myös muulta kerättyä muovijaetta. Tämä on yrityksen oman vastuullisuus- ja ympäristöperiaatteiden lisäksi myös asiakkaiden yhä enemmän arvostama lisäarvotekijä,” Heikkilä kertoo.
Silmillä nähtävä muovi voitaisiin siis käyttää uudelleen, mutta suuremman ongelman muodostaa ns. mikromuovi, jota päätyy mereen esimerkiksi auton renkaista ja kosmetiikasta. Suomen tasoisella jätevedenpuhdistuksella mikromuoveistakin saadaan onneksi talteen parhaimmillaan 99 prosenttia.
Suomi on edelläkävijä muovin kierrätyksessä
Käytännössä sillä ei ole väliä, pakkaatko ostoksesi jatkossa muovi- vai paperipussiin kaupassa. Vaikka Suomi on muovin kierrätyksessä ja hyödyntämisessä paljon edellä monia maita, totuus on se, että meidän osuutemme Euroopan muovin käytöstä on yksi prosentti. Maailman mittakaavassa kyse on joistakin promilleista. Me voimme siis olla omalta osaltamme huoletta: ostamamme muovikassi ei päädy mereen ja valaan kitaan.
Onneksi maailmallakin on jo nähtävissä merkkejä muutoksesta. Esimerkiksi Kiina on päättänyt investoida 400 miljardia kierrätystoiminnan kehittämiseen. Ympäri Eurooppaa on rakennettu uusia muovinkierrätyslaitoksia. Suunta on siis positiivinen.
“Ainakin toistaiseksi muovi on monin paikoin ominaisuuksiltaan ylivertainen materiaali. Muovin paikoin väärin suoritettu loppukäyttö ei saisi hämärtää käsitystä sen hyvistä ominaisuuksista. Materiaali itsessään on syytön ja mikään materiaali ei kuulu elinkaarensa päätteeksi tienpientareelle tai veden virtaan,” kertoo Heikkilä.
Sauplast haluaa osaltaan olla mukana edistämässä kiertotaloutta valmistamalla tuotteita jo kerran (tai useammankin kerran) palvelleista materiaaleista siten, että lopputuote on edelleen hyödynnettävissä uudelleen.
Lähde: Tekniikan Maailma